keskiviikko 14. syyskuuta 2011

Kadonneet pojat

Ei oo äitiä mulla,
eikä oo isää.
Ei sukulaiset voi tulla,
ei sitten mitään.

Mutta sisaruksia muutama,
ehkä jo kaksitoista.
On se pysynyt suurena,
enpä oo nähnyt moista.

Joka päivä yks uus,
joka löytää luokse.
On meillä sama salaisuus,
eikä täältä pois pääse.

Yks johtaja on meillä,
joka vastuuta ei ota.
On se omilla teillä,
ettei välille syty sota.

Ei me vanheta,
ei sitten päivääkään.
Vain tähti oikealta,
voi tän tien löytää.

Tule mukaamme,
liity joukkoomme.



Silloin unohdetusta
    tulee kadonnut

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti